Usein kysyttyjä kysymyksiä – Frequently asked questions
Katso lisätietoja sivultamme: Ohjeita ja vinkkejä. Sekä sivulta: Avoimia hankintoja
Julkiset hankinnat ovat sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.
Edellytys hankintalain soveltamiselle on, että hankinnan arvo ylittää hankintalaissa määritellyt kilpailuttamisen kynnysarvot. Kun kilpailuttamisen kynnysarvo ylittyy ja kun ostajan on hankintalain mukainen hankintayksikkö, on hankinta kilpailutettava hankintalain säännösten mukaisesti.
Suorahankinta on määritelty hankintalain 40 §:ssä hankintamenettelyksi, jossa ei julkaista hankintailmoitusta vaan hankintayksikkö kutsuu yhden tai useamman mahdollisen toimittajan neuvottelemaan hankintasopimuksen ehdoista.
Hankintalaki kattaa kaikkien Suomen viranomaisten ja tiettyjen viranomaisiin verrattavien yksiköiden hankinnat. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvia valtion viranomaisia ovat mm. valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset. Myös valtion liikelaitoksena toimiva Senaatti-kiinteistöt on hankintayksikkö.
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta.
Kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista julkisten hankintojen yleisestä ilmoituskanavasta,
Hilmasta eli www.hankintailmoitukset.fi ja sähköisistä tarjouspalvelujärjestelmistä.
Hilma eli hankintailmoitukset.fi on julkisten hankintojen ilmoituskanava. Palvelussa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan sekä päättyneiden kilpailutusten tuloksista.
Ikävä kyllä ei, hankintayksiköt voivat päättää ilmoituskanavistaan vapaasti. Hilmaan (hankintailmoitukset.fi) kannattaa tehdä maksuton hakuvahti. Lisäksi kannattaa seurata hankintayksiköiden nettisivuja ja harkita mahdollista maksullista hakuvahtia. Tärkeää on myös markkinoida itsesään suoraan hankintayksiköille.
Maksuttomat hakuvahdit voit tehdä Hilmaan. Markkinoilta löytyy myös maksullisia hakuvahtipalveluita.
Selkeän ohjeen löydät tästä linkistä
Onnistunut kilpailutusprosessi edellyttää, että hankintayksiköllä ja yrittäjillä on tietoa ja osaamista hankintaan liittyen ja molemmilla osapuolilla on riittävästi aikaa valmistautua.
Yritysten kannattaa aktiiviesti osallistua markkinavuoropuheluun, koska sen kautta hankintayksiköt saavat tietoa markkinoista ja yrittäjät saavat tietoa, että mitä kunta on hankkimassa ja millä aikataululla.
Kynnysarvot määrittelevät, miten hankinta tulee tehdä ja missä, sekä miten siitä tiedotetaan. Yksityiskohtaiset tiedot löydät tästä linkistä
Tarjouspyynnössä vaaditut vähimmäisvaatimukset tulee täyttyä aina, niillä taataan minimilaatu.
Ne koskevat hankittavaa asiaa, kuten tavaraa tai palvelua.
Vertailussa hankintayksikkö pisteyttää laadun ja hinnan ilmoittamiensa vertailuperusteiden
nojalla sekä valitsee voittajan.
Hinta saattaa olla määräävänä tekijänä, mutta se ei tarkoita sitä, että laatua ei olisi huomioitu lainkaan, sillä laatutekijät saattavat olla vähimmäisvaatimuksissa.
Osiin jakaminen on laillista ja pilkkominen laitonta.
Hankinnan jakaminen osiin on siis hankintalain mukaan sallittua ja se on siksi erotettava hankintalain 31 §:n mukaisesta hankintojen kielletystä pilkkomisesta.
Jos hankinta pilkotaan, ollaan tekemässä lainvastaista hankintaa. Pilkkomisen taustaulla on ajatus, että voidaan välttää kilpailutusvelvollisuus. Esim. Jaetaan EU-hankinta osiin, että voidaan tehdä kansallinen hankinta tai pienhankinta.
Osiin jakamisella tarkoitetaan luontevan hankintakokonaisuuden jakamista osiin esimerkiksi siten, että kokonaisuuden eri osista voi suorittaa esimerkiksi erillisen kilpailutuksen.
Julkisten hankintojen osiin jakaminen liittyy lain tavoitteeseen pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantamiseksi julkisissa hankinnoissa.